Pieni järjen ääni koettaa takoa takaraivossa, että olen sairas, ja tänään vielä väsyneempi, mitä aikoihin, viikonlopun seikkailu vei jälkikäteen ilmeisesti mehut. Ja gluteenipitoinen syöminen tuntuu nostavan lämmöt puolella asteella ylös syönnin jälkeen. Olo on ihan hirvittävän huono. Mutta tänään oli verikokeet.
TSH 0,02, T4 16,5, T3 5,5. Eli T4 ja T3 on hyvät ja nätisti viitteiden keskihujakkeilla, mutta TSH on ihan liian alhaalla. Perusverenkuvassa kaikki näyttää olevan ok. Keliakian osalta vielä odotetaan verikokeiden tuloksia. Olo on ollut todella huono ja vatsan toiminta vähintään epämääräistä gluteenikuun aikana. Tällä hetkellä on pessimistinen olo ja epäilen, että kumminkin tulee vasta-aineet negatiivisena takaisin, vaikka oireita on.
Niin ja kävin keskiviikkona ultrassa. Kilpirauhasen. Siinä ei näkynyt mitään poikkeavaa. Eli ilmeisesti autoimmuunihyökkäys ei ole vielä pahempaa tuhoa saanut aikaan. Se on hyvä.
Ilmoitin minut ja ruskean koirani kuukauden päästä olevaan möllitokoon. Alkaa kaduttaa, en vain osaa suhtautua kisoihin oikein ja sitten kaikki alkaa mennä treenirintamalla metsään. Niin kävi Ännän kanssa ja tämän illan treenien jälkeen tuntuu siltä, että niin käy Theen kanssa. Harmittaisi hirveästi pilata todella hyvä koira ja vielä viikko sitten hyvä suhde siihen. Toisaalta tuon koiran kanssa hyvä suhde vaatii yhdessä tekemistä.
Väsyttää, itkettää, ahdistaa ja väsyttää vielä lisää. Eikö tämä ala ikinä helpottaa?
Käytiin Theen kanssa viettämässä viikonloppu sielunmaisemassa.
Ikävä synnyinseuduille, en vain viihdy kaupungissa,
ja kaipaan Lappiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti