Mie nautin teenjuonnista. Nautin teestä, etenkin laadukkaasta mustasta teestä maidon kera ja valkoisesta teestä sellaisenaan. Nautin uusien teelaatujen ja makujen kokeiluista, siitä jännityksestä, mikä kutkuttaa mahanpohjaa, kun kävelee kotiin uuden teepaketin kanssa.
Voi mikä löytö tämäkin oli, niin pehmeä ja miellyttävä maku!
Nyt teekaappi näyttää näin surulliselta. Ylempi hylly on vierasvaroja, mustaa, valkoista ja vihreää, tuntuu, että pienikin määrä kofeiini lisää uupumusta merkittävästi, joten itse ei noita kärsi enää juoda. Olen aina ollut herkkä kofeiinille ja tuntuu siltä, että sairastuminen on nostanut herkkyyttä entisestään. En uskalla olla varma siitä, että saisin kofeiinipitoiset teet oikeasti takaisin käyttöön ikinä. Ei välttämättä ole sen arvoista, kun terveys on vaakalaudalla.
Alahyllyllä taas on yrttihaudukkeet ja kofeiiniton purnukka. Kofeiinin poisto ei varmaankaan tuossa purnukassa ole kemikaaliton, joten joudun siitä pysymään erossa. Noissa muissa taas on aromeja, jotka ovat autoimmuunipaleolla suositeltu jättämään pois, ei-luonnolliset aromit ymmärrän, mutta luonnollisten aromien suhteen olen vielä hieman pihalla. Ilmeisesti jotain siihen liittyvää, miten ne aromit uutetaan lähteestä riippumatta.
Juotavaksi jää siis tällä hetkellä vain nuo kaksi pakettia nokkosteetä. Joissa on pelkkää nokkosta. Tai no, sitten, kun alan autoimmuunipaleolle kunnolla, tällä hetkellä mätän gluteenia ja muutakin AIP:iin kuulumatonta, kun pitää glutenoida itsensä kunnolla ennen kuun lopun verikokeita, jolloin tsekataan vasta-aineet keliakian varalta.
Kun sitten sentään Numi-teessä ei ole mitään aromeja lisättynä ja lupaillaan jopa kofeiinittomienkin teiden olevan turvallisia, on se tee sitten USA:sta asti rahdattua. En tykkää, tee reissaa maailman yhdeltä kolkalta toiselle ja sitten vielä Suomeen, hirveän epäekologista. Täytyyhän nyt jotain muutakin löytyä, kuin maustamaton luomurooibos ja nokkostee, joita voi juoda?!
Surettaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti